Varhaiskasvatussuunnitelma

Johdanto

Varhaiskasvatuksen työntekijät muodostavat moniammatillisen lapsen ja kasvua ja
kehitystä
tukevan asiantuntijaverkoston. Yhtenäiset toimintaperiaatteet ja
kasvatustavoitteet vanhempien ja lasta hoitavien työntekijöiden kanssa, luovat
hyvät edellytykset lapsen kasvua ja kehitystä tukevan kasvuympäristön
kehittymiselle.
Peikkolammella toiminta ra
kentuu lapsen ehdoilla ja hänen parastaan ajatellen.
Toimiva yhteistyö henkilökuntamme ja lasten vanhempien/huoltajien välillä on yksi
toimintamme lähtökohdista.
Lastenhoitopalvelu Peikkolampi Ky tarjoaa monipuolisia lastenhoitopalveluita,
Tampereella ja
lähikunnissa, mutta palveluitamme voivat käyttää kaikkialta
Suomesta tulevat asiakkaat. Työntekijöiltämme vaaditaan rikosrekisteriote
ennen työhön valitsemista, ja toimintaamme ohjaa laki yksityisten
sosiaalipalvelujen valvonnasta. Olemme myös Suomen T
ilaajavastuu Oy:n
rekisteröimä luotettava kumppani.

Varhaiskasvatus

Varhaiskasvatus on sisällöllinen käsite, joka kuvaa suunnitelmallista
toimintaa, ja jonka tavoitteena on lapsen kasvu ja kehitys taidoissa,
ymmärryksessä, sekä sosiaalisessa osaamisessa. Varhaiskasvatuksen
tavoitteena on toimia yhdessä lapsen huoltajan kanssa lapsen tasapainoisen
kehityksen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistämiseksi, sekä tukea
lapsen huoltajaa kasvatustyössä. Ikävu odet yhdestä kolmeen ovat nopean
kehityksen aikaa ja psyykkisesti lapsi joutuu tänä aikana kohtaamaan monia
haasteita.Varhaisvuosien erilaisilla kokemuksilla on suuri merkitys
lapsen tulevalle kehitykselle.Lapsen luottamus häntä hoitav iin aikuisiin
tuottaa tunteen perusturvallisuudesta, joka luo välttämättömän pohjan
ympäristön tutkimiselle ja oppimiselle. Jotta ymmärtäisimme lapsen
tapaa jäsentää ympäröivää maailmaa, tarvitsemme tietoa havaintojen,
kielen j a muistin kehityksestä, syy ja seuraussuhteiden havaitsemisesta
sekä lapsen käyttäytymisestä ongelmanratkaisutilanteissa. Aikuiset
muokkaavat omalla toiminnallaan lapsen elinympäristöä niin kotona kuin
päivähoidossa. Meidän aikuisten on tärkeä tietää, miten lapsen kehitys
etenee,mitkä ovat edistäviä ja hidastavia tekijöitä ja miten kehitykselle
luodaan parhaat mahdolliset edellytykset pystyäksemme vastaamaan lapsen
tarpeisiin. Lapsen temperamentti eli käyttäytymist yyli ja tapa reagoida
asioihin vaikuttaa myös hänen kehitykseensä. Temperamentin ymmärtäminen
tarkoittaa yksilöllisyyden huomioon ottamista kaikessa kasvatuksessa, ei
sitä, että jokainen lapsi saa käyttäytyä miten haluaa. Tärkeää on
havainnoida lasta, miten lapsi toimii, millaiset ovat hänen yksilölliset
piirteensä.Mikään temperamentti ei sinänsä ole hyvä tai huono, vaan
jokaisesta lapsesta saadaan sopeutuva, itsensä hyväksyvä, ja sosiaalinen
aikuinen, mutta se edellyttää lapsen yksilöllisyyden tuntemista ja
hyväksymistä.
Peikkolammen ryhmäperhepäiväkodin arvot, toimintaympäristö kodinomaisissa
tiloissa, oma iso piha, ja pysyvä henkilöstö auttavat meitä toteuttamaan
edellä mai nittuja asioita, ja pystymme 8 lapsen pienryhmässä huomioimaan
jokaista lasta yksilökohtaisesti, sekä tukemaan heidän kasvuaan ja
kehittymistään jokaisen omaan henkilökohtaiseen tahtiin.
Peikkolammella lapsia hoitavat lähihoitaja Maria Dastan
ja lähih oitaja
Muammer Dastan.
Sijaisemme ovat sosiaali ja terveysalan tutkinnon suorittaneita, tai
opiskelevat alalla. Heiltä on tarkistettu rikosrekisteri ennen työntekijäksi
valitsemista, ja kun tarvitsemme päiväkodilla sijaisia, pyrimme käyttämään
aina samoja sijaisia, että he tulevat lapsille tutuiksi nopeammin.

Arvot

LAPSILÄHTÖISYYS:

Peikkolammella lapsi huomioidaan yksilönä, ja hänelle annetaan riittävästi aikaa,
huomiota ja aikuisen tukea.
Henkilökohtaisella huomioimisella helpotamme lapsen
sopeutumista ryhmään. Lapsi kohdataan arvostaen, jolloin kasvattajan ja lapsen
suhde perustuu molemminpuoliseen kunnioitukseen. Hoidon aloittaminen
toteutetaan pitkäjänteisesti ”pehmeällä laskulla”,
jotta päiväkotielämän
aloittaminen olisi lapselle mahdollisimman mukavaa ja mielekästä. Jokainen
vanhempi/huoltaja on oman lapsensa ”paras asiantuntija”, joten lapsen hoidon
alkaessa Peikkolammella,olemme tiiviissä yhteistyössä vanhempien kanssa ja
kysymme
tietoja sekä neuvoja lapsen tottumuksista, taidoista ja
luonteenpiirteistä, jotta voimme turvata hänelle mahdollisimman onnistuneen
päivähoitotaipaleen aloittamisen.
Lapsen yksilöllisyyttä arvostetaan ja toiminnassa tuetaan jokaisen lapsen omaa
lahjakkuut
ta ja aktiivista oppimista.Jokaisen lapsen vahvoja puolia tuetaan mutta
hänelle annetaan myös mahdollisuus kehittää muita taitojaan. Toiminta pyritään
toteuttamaan lasten mielenkiinnon kohteista käsin, ilman aikuisen luomaa tiukkaa
aikataulua. Tavoitteena
on itseensä luottava, hyvinvoiva lapsi.


KODINOMAISUUS :

Kasvatusympäristö on Peikkolammella hyvin kodinomainen, sillä
ryhmäperhepäiväkoti toimii omakotitalon alakerrassa, ja tiloissa on keittiön ja
nukkumahuoneen lisäksi kolme leikkihuonetta. Olemme
sisustaneet tilat
kodinomaisesti, ja lelut ovat lasten käsien ulottuvilla, eikä kulkemista huoneesta
toiseen ole estetty. Lapset saavat osallistua leipomiseen, astioiden keräämiseen,
ja pihatöihin, sekä muihin arjen askareisiin. Myös ryhmäperhepäiväkodin r
uoka
valmistetaan itse päiväkodilla, ja lapset saavat välillä toimia ”pikkulintuina” eli he
jakavat ruokaa, kukin oman kehitystasonsa mukaisesti,ja omien taitojensa
mukaan. Olemme lapsille kuin varaäiti ja varaisä, joten lasten on turvallista tulla
joka a
amu meille hoitoon. Sydämellinen vastaanotto aamuisin ja tarvittaessa sylin
kautta takaa onnistuneen ja iloisen aloituksen uuteen päivään.


KASVATUSKUMPPANUUS:

Ryhmäperhepäiväkodin arjessa korostuu yhteistyö huoltajien kanssa ja
Ryhmäperhepäiväkodin arjessa korostuu yhteistyö huoltajien kanssa ja
perhekeskeisyys. Aloitamme aamun aina kyselemällä kuulumiset, kun lasta tuodaan
perhekeskeisyys. Aloitamme aamun aina kyselemällä kuulumiset, kun lasta tuodaan hoitoon. Päivän kulun ja lapsen yksilöllisen hoidon vuoksi on tärkeää tietää miten hoitoon. Päivän kulun ja lapsen yksilöllisen hoidon vuoksi on tärkeää tietää miten yö on nukuttu tai kuinka aikaisin lapsi on esimerkiksi herännyt. Avoinyö on nukuttu tai kuinka aikaisin lapsi on esimerkiksi herännyt. Avoin
vuorovaikutus ja yhtei
vuorovaikutus ja yhteisymmärrys siitä, mikä on lapselle parasta hoitoa, sekäsymmärrys siitä, mikä on lapselle parasta hoitoa, sekä
tiedon kulku vanhemmille toimintamme tavoitteista ja päivän tapahtumista, luovat
tiedon kulku vanhemmille toimintamme tavoitteista ja päivän tapahtumista, luovat
kasvatuskumppanuuden perustan. Kevät
kasvatuskumppanuuden perustan. Kevät– ja joulujuhlat sekä vanhempainillat ovatja joulujuhlat sekä vanhempainillat ovat
myös yhteisiä hetkiä,jotka lujittavat hoi
myös yhteisiä hetkiä,jotka lujittavat hoitohenkilökunnan ja vanhempien/huoltajientohenkilökunnan ja vanhempien/huoltajien
kumppanuutta.Näissä tilaisuuksissa vanhemmilla on myös mahdollisuus keskustella
kumppanuutta.Näissä tilaisuuksissa vanhemmilla on myös mahdollisuus keskustella
muiden vanhempien kanssa ja saada vertaistukea. Yhteistyötä tehdään kotien
muiden vanhempien kanssa ja saada vertaistukea. Yhteistyötä tehdään kotien
ohella myös muiden sidosryhmien kuten esimerkiksi neuvolan,j
ohella myös muiden sidosryhmien kuten esimerkiksi neuvolan,ja kiertäväna kiertävän
erityislastentarhanopettajan kanssa.
erityislastentarhanopettajan kanssa.
Ryhmäperhepäiväkodin kasvattajatiimi tekee konkreettisen suunnitelman
Ryhmäperhepäiväkodin kasvattajatiimi tekee konkreettisen suunnitelman
varhaiskasvatuksen toteuttamiseksi ja arvioimiseksi lapsiryhmässä. Jokaiselle
varhaiskasvatuksen toteuttamiseksi ja arvioimiseksi lapsiryhmässä. Jokaiselle
lapselle laaditaan vuosittain lapsen varhaiskasvatussuunni
lapselle laaditaan vuosittain lapsen varhaiskasvatussuunnitelma yhdessä lapsen telma yhdessä lapsen
ja lapsen vanhempien kanssa.
ja lapsen vanhempien kanssa.

LUONTO–JA YMPÄRISTÖKASVATUS : 

Ryhmäperhepäiväkodin arjessa tutustumme luontoon ja opettelemme arvostamaan
Ryhmäperhepäiväkodin arjessa tutustumme luontoon ja opettelemme arvostamaan
sitä, käyttäen apuna omaa isoa pihaa ja tekemällä luonto
sitä, käyttäen apuna omaa isoa pihaa ja tekemällä luonto–ja metsäretkiä.ja metsäretkiä.
Harjoittelemme ympäristön, oman elinympäristön ja luonnon kunnioitusta
Harjoittelemme ympäristön, oman elinympäristön ja luonnon kunnioitusta
omakohtaisen tekemisen ja kokemisen kautta. Havainnoimme vuodenaikojen
omakohtaisen tekemisen ja kokemisen kautta. Havainnoimme vuodenaikojen
vaihteluja, luonnossa tapahtuvia muutoksia ja niiden vaikutusta luontoon.
vaihteluja, luonnossa tapahtuvia muutoksia ja niiden vaikutusta luontoon.
Lapsi tutustuu ympäristöönsä havainnoimalla ja tutkimalla sitä eri aistien avulla. Kun lapsi tutkii, pihapiiriään, luontoa ( esimerkiksi retkillä ) tai muuta
lähiympäristöään hän tyydyttää uteliaisuuttaan ja kokee oivalluksia, jotka
vahvistavat hänessä oppimisen iloa.
Opettelemme myös kestäv
Opettelemme myös kestävää kehitystä ja kierrätystä lajittelemalla jätteitä, ää kehitystä ja kierrätystä lajittelemalla jätteitä,
ja käyttämällä askartelussa hyväksi esimerkiksi maitotölkkejä tai viilipurkkeja.
ja käyttämällä askartelussa hyväksi esimerkiksi maitotölkkejä tai viilipurkkeja.
Kesäisin saamme seurata yhdessä lasten kanssa mansikoiden, tomaattien ja
Kesäisin saamme seurata yhdessä lasten kanssa mansikoiden, tomaattien ja
vadelmien kypsymistä. Myöhemmin syksyllä kerääm
vadelmien kypsymistä. Myöhemmin syksyllä keräämme omenoita, karviaisia, sekäme omenoita, karviaisia, sekä
puna
puna–ja mustaherukoita. Lapset saavat ulkoilun aikaan nauttia ylimääräisestäja mustaherukoita. Lapset saavat ulkoilun aikaan nauttia ylimääräisestä

”välipalasta” kun jaamme heille omenapuusta mehukkaat ja punaisetvälipalasta” kun jaamme heille omenapuusta mehukkaat ja punaiset
omenat.Syksyllä pidettävät pihatalkoot ovat myös opettavaisia ja riemullisia
omenat.Syksyllä pidettävät pihatalkoot ovat myös opettavaisia ja riemullisia hetkihetkiä, kun lapset saavat auttaa meitä aikuisia haravoimaan puusta pudonneita ä, kun lapset saavat auttaa meitä aikuisia haravoimaan puusta pudonneita lehtiä ja välillä vaikka hyppiä lehtikasaan tai heitellä lehtiä taivaalle. lehtiä ja välillä vaikka hyppiä lehtikasaan tai heitellä lehtiä taivaalle.

Leikki

Kasvattajan herkkyys havainnoida lasta ja aito läsnäolo tuo pienelle lapselle
turvaa ja
tukea leikkiin ja leikkitaitojen opetteluun.Leikki vaikuttaa lapsen
fyysiseen, psykologiseen ja sosiaaliseen kehitykseen.Leikki kehittää myös
pettymyksen sietokykyä sekä opettaa lasta ennakoimaan tilanteita ja tekemään
havaintoja, mikä lisää lapsen turvallisuuden tunnetta. Leikkiessä lapsi voi itselleen
luonnollisella tavalla ilmaista tunteitaan ja kokemuksiaan. Kasvattaja voi
vaikuttaa leikin edellytyksiin mahdollistamalla riittävästi aikaa leikille,jakamalla
ryhmän so
pivan kokoiseksi, valitsemalla lapsille sopivia leikkivälineitä sekä
ohjaamalla leikkiä välillisesti ja välittömästi.
Leikin tukeminen vaatii kasvattajalta lasten havainnointia, leikkitilanteiden
erittelyä ja leikin merkityksen ymmärtämistä.Vaikka
kasvattajan tulee usein
ohjata leikkiä, on lasten saatava myös vapautta leikilleen. Lapselle tulee suoda
oma ohjautuvuus leikissä, mutta aikuisen pitää puuttua lapsen tekemisiin silloin kun
lapsi tarvitsee apua. Jos aikuinen kuitenkin puuttuu tilanteeseen
liian helposti, ei
lapsi saa kokemuksia itsenäisestä suoriutumisesta eikä hän voi silloin kartuttaa
itseluottamustaan selviämällä tilanteista itse. Lapsi kaipaa leikilleen aikuisen
hyväksynnän, ja siihen voi riittää esimerkiksi katsekontakti.Lapsi on tyyt
ymätön,
jos aikuinen ei kiinnitä lainkaan huomiota hänen leikkiinsä.Ryhmän jakaminen takaa
leikkirauhan ja luo edellytyksiä suhteiden solmimiselle sekä pienryhmän
kommunikaatiolle.
Peikkolammella hoitajat ovat lasten leikeissä läsnä ja tarvittaessa ohja
avat leikin
aloittamista, sekä leikin kulkua. Myös pihaleikeissä olemme mukana lasten
leikeissä, laskemme esimerkiksi yhdessä lasten kanssa mäkeä tai kaivamme
rusakolle lumeen majan. Kesällä tutkimme pihapiirin luontoa, hypimme ruutua tai
rakennamme estera dan pihaan yhdessä lasten kanssa tai kitkemme rikkaruohoja,
ja lapset vievät niitä kottikärryillä lehtikasaan. Yhteisöllisyys näkyy siis
jokapäiväisissä leikeissä ja touhuissa.

Yhteisöllisyys

Yhteisön tärkein tehtävä on toimia osa
llistumisen ja sitä kautta oppimisen
mahdollistajana. Yhteisöön kuuluminen ja sen toimintaan osallistuminen toimivat
älyllisen kehityksen ja oppimisen voimavaroina. Yhteisöllisyydellä tarkoitetaan
sosiaalisen vuorovaikutuksen ominaisuutta, tapaa, tai
toimintaperiaatetta ja se
voidaan ymmärtää myös tavoitteeksi tai ideaksi. Yhteisöllisyyden tunne on ryhmän
jäsenten keskinäinen tunne yhteen kuulumisesta ja tärkeästä merkityksestä toinen
toisilleen. Näin tarkasteltuna yhteisöllisyys on perusolemukseltaan kokemuksellista
yhteiseen toimintaan sitoutunutta ja jäsenten tunteisiin perustuvaa toimintaa.
Jokainen lapsiryhmä muodostuu pikku hiljaa omanlaiseksi kokonaisuudekseen.
Ryhmään kehittyy erilaisia vuorovaikutusmalleja ja myös lasten omaksumat roolit
va
ihtelevat.Toiset ovat rohkeampia ja keksivät leikkejä ja osallistuvat innokkaasti
ohjattuihin tuokioihin, kun taas toiset ovat arempia ja seurailevat mieluummin
aluksi vähän syrjemmässä, mitä toiset tekevät.
Päiväkodin arjen rutiinit, kuten ruokailut, ulk
oilu, ohjatut toimintatuokiot ja
vapaan leikin hetket, muodostavat tärkeän kontekstin, jossa lapset voivat
yhteisen toiminnan kautta oppia toinen toisiltaan spontaanisti ja saada kokemuksia
yhteisöön kuulumisesta. Myös yhteisten sääntöjen laatiminen ja nii stä kiinni
pitäminen toimivat tärkeänä yhteisöön kuulumisen vahvistajana.
Päivittäinen toiminta tuottaa kahdenlaista yhteisöllisyyttä : Ensinnäkin toimintaan
muodostuu ystävien ja leikkiryhmien kesken yhteisöllisiä rutiineita ja
toimintatapoja, jotka hel
pottavat ja edistävät lasten yhteistä toimintaa.
Toiseksi, itse toiminta tuottaa yhteisöllisyyden kokemuksia ja vahvistaa lasten
keskinäistä yhteisöllisyyden tunnetta.
Yhteiset touhut ulkona ja sisällä lasten kanssa, sekä retket lähipuistoihin tai
teatter
iin, museoihin, palo tai poliisiasemalle, ovat mitä parhaimpia hetkiä ja
oppimistilanteita harjoitella yhteisöllisyyttä, sekä toisten huomioon ottamista.
Lapset vahvistavat itse keskinäistä yhteisöllisyyttään esimerkiksi erilaisten
eleiden, rituaalien ja kielellisten ilmausten avulla. Esimerkiksi kosketukset,
kiintymyksen osoitukset, yhteiset toimintatavat ja ”me”-puhe, ovat sellaisia
tapoja, joiden avulla keskinäistä yhteisöllisyyden tunnetta ilmaistaan ja
vahvistetaan. Yksi tärkeä yhteisöllisyyden tuottaja on ”laadukas ja palkitseva
vuorovaikutus”, jolla tarkoitetaan vastavuoroista vuorovaikutusta. Se edistää
lasten keskinäistä yhteisöllisyyden kokemuksen ja tunteen muodostumista. Lapset
oppivat näin nauttimaan yhteisestä toiminnasta, arvostamaan sitä, vahvistamaan
keskinäisiä ystävyyssuhteita ja ponnistelemaan toiminnan ja vuorovaikutuksen
jatkamiseksi.
Peikkolammen ryhmäperhepäiväkodissa pyritään arjen toiminnoissa ja ”pienissä
hetkissä” tukemaan yhteisöllisyyttä ja opettamaan lapsille toisten huomioimista.
Ruokailuhetki aloitetaan lausumalla yhdessä ruokaloru ja syöminen aloitetaan
vasta kun kaikki ovat saaneet ruoka-annoksen eteensä. Pöydästä poistuessa
lapset kiittävät ruoasta, kukin omalla tavallaan. Ulos lähtiessä lapset ovat hyvin
avuliaita ja tuovat mielellään, joskus ilman pyytämistäkin, toisen lapsen kengät
aikuiselle tai yrittävät vetää kaverin haalarin vetoketjua kiinni, jos tämä ei itse
osaa. Jos joku lapsista kaatuu,satuttaa itsensä, tai muuten pahoittaa mielensä,
lohduttajia löytyy heti vierestä kun toiset rientävät katsomaan mikä on hätänä.
Vapaan leikin aikana yritämme opettaa lapsille, että kaikki voivat tulla mukaan
leikkiin. Jokaisella lapsella voi olla rooli leikissä, kunkin omien leikkitaitojen ja
kykyjen mukaan. Leikkitilanteissa harjoittelemme oman vuoron odottamista,
ja vuoron tai lelun antamista toiselle. Opetamme lapsia myös kiittämään kaveria,
jos tämä on antanut esimerkiksi jonkun tietyn lelun toiselle kaverille ja
vastaavasti opettelemme ja opetamme lapsille myös anteeksi pyytämistä.

Varhaiskasvatusympäristö

Toimintaympäristömme antaa lapselle mahdollisuuden toimia omaehtoisesti, kaikkia
tarjolla olevia välineitä ja materiaaleja hyödyntäen. Omaehtoista leikkimistä,
tutkimista ja oppimista tuetaan aktiivisesti ja lapselle tarjotaan oppimistilanteita
runsaasti ja vaihtelevasti niin, että ne integroituvat päivän eri vaiheisiin.
Erilaisten kokemusten, tilanteiden ja ympäristöjen avulla lapsen ajattelua, ja
sosiaalisten taitojen kehittymistä tuetaan. Ryhmäperhepäiväkodin tilat antavat
myös mahdollisuuden jakaa lapsiryhmä pienempiin ryhmiin, useaan eri
huoneeseen, jolloin isommat lapset voivat esimerkiksi pelata aikuisen kanssa
heidän ikätasoaan vastaavia pelejä, ja pienemmät ovat toisessa huoneessa
leikkimässä tai pelaamassa toisen aikuisen kanssa.